PALOKUNNAN HISTORIAA
22.4.1894 ilmestyneessä Aamulehden numerossa 43, on ollut maininta Ruoveden kirkonkylään perustetusta palokunnasta. Kyseinen Aamulehden artikkeli käsitteli varainhankintaa vasta perustetulle Palosammutuskunnalle. Täsmällistä perustuspäivää ei tiedetä. Ruoveden Kirkonkylän Wapaaehtoisen Palosammutuskunnan säännöt on hyväksytty WPK:n perustavassa kokouksessa tammikuun 26. päivänä 1894. Hämeenläänin Herra Kuvernööri oli vahvistanut säännöt jo Tammikuun 15. päivänä 1894.
Palosammutuskunnan sääntöjen: 1§. Ruoveden Kirkonkylän Wapaaehtoisen Palosammutuskunnan tarkoitus on sattuvissa valkian vaaroissa apuun rientämällä, miehistönsä kautta auttaa ja pelastaa henkeä ja omaisuutta. Tämä sääntö pitää edelleen paikkansa.
Nykyisen Ruoveden kotiseutumuseon paikalla sijainnut palokuntatalo, joka ainakin myöhemmin tunnettiin Rientolan nimellä, valmistui todennäköisesti elokuuhun mennessä ,sillä sanotun kuukauden 1. päivänä nostettiin säästöpankista kaikki rakennustilille (N:o 627) talletetut varat, joiden yhteissumma korkoineen oli 256mk 7p. Tätä ennen Kirkkoraadin pöytäkirjasta 19.5.1894 ilmenee, että myös kirkkoa varten edellisen vuoden lopulla hankittu paloruisku, jota säilytettiin ”kellotapulin jalassa”, luovutettiin uuden palokunnan ”hoidettavaksi ja käytettäväksi sillä ehdolla, että se pidetään täydessä kunnossa”. Myös muuta palokalustoa hankittiin ennen palokuntatalon syntyä, koska kalustotililtä (N:o 628) nostettiin toukokuun 1.päivänä kaikki tallennetut varat, jotka korkoineen tekivät 50mk 18p.
Vanhan palokunnan kalustosta on saatu Aaro Urtilta seuraava luettelo:
- 1 kpl 4 miehen pumpattava paloruisku
- 20 kpl paloämpäreitä
- 20 m letkua ja kaksi 60 cm:n pituista suurinta
- 2 kpl pieniä tikapuita
- 1 kpl pressu 5x5 m
- 2 kpl kynttilälyhtyjä
- 1 kpl 5 m pitkä palohanko
- 2 kpl kirveitä
- 1 kpl rautakanki
- 2 kpl lapioita ja talikkoja
- 1 kpl punainen lippu, jonka keskellä valkoisella WPK. 2 m pitkä ja 1 m korkea
Palokalustoa säilytettiin ruiskuhuoneessa, joka sijaitsi aikoinaan Hyödynmaan pajan ja Pohjosen parturiliikkeen välissä ja valmistui vuonna 1910. Palohälytykset toimitettiin Urtille, missä oli puhelin. Ruiskuhuone purettiin 1967 kylää rumentamasta, kun kunta sai oman palotalon.
Ruoveden Paloapuyhdistyksen pöytäkirjoista kerättyjen tietojen mukaan sattui vuosien 1890-1920 välillä 183 tulipaloa eli noin kuusi tulipaloa vuodessa.
Vuonna 1936 VPK hankki itselleen paloauton. Tämä Martti Pöntykseltä ostettu ”sekajunaksi” sanottu auto sijoitettiin vuokratalliin muun muassa Neulamäkeen.
Sotavuosina palokunnan toiminta ymmärrettävästi laantui. Sotien jälkeen palokunta herätettiin jälleen henkiin.
Vuonna 1946 Palolautakunta panosti palotoimeen. Kirkkorantaan rakennettiin letkunkuivaustorni, koska ei saatu vielä lupaa palotalon hankintaan. Vuoden lopulla valtuusto teki päätöksen Katajamäki-nimisen rakennuksen ostamisesta palotaloksi.Marraskuun alkupäivinä 1950 Ruoveteläiset saivat ihastella uutta punaista paloautoa, joka tehosti kulkuaan oman hälyttimensä, sireenin avulla. Fordson Thames-merkkinen auto, jossa oli 8-sylinterinen, 85/90-hevosvoimainen moottori, oli valmistettu Fordin Englannin tehtailla. Uusi paloauto sijoitettiin kunnan hankkimaan palotaloon, jota parhaillaan kunnostettiin ja uusittiin. Kaikki rakennustyöt saatiin valmiiksi vuonna 1952.
Turvatakseen osaavan reservin Ruoveden VPK aloitti poikaosastotoiminnan jo vuonna 1955.
Vuoden 1960 palolain seurauksena Ruovedelle palkattiin päätoiminen palopäällikkö vuodesta 1967.
Huhtikuun 9.päivänä 1975 perustettiin VPK:lle naisosasto. Tarkoituksena oli vilkastuttaa VPK:n toimintaa naisten panoksella ja yhdistää parhaimmillaan kokonaisia perheitä toimintaan.
Aluehäkytyskeskuksen aloitettua 1978 alkoivat vanhan palotalon tilat käydä ahtaiksi. Vuonna 1981 tehtiin päätös rakentaa uusi paloasema Kuruntien varteen kunnan ostamalle tontille. Lopputarkastus paloasemalla pidettiin 31.12.1982 ja uusiin tiloihin päästiin muuttamaan tammikuun 3. ja 4. päivänä 1983. uudella paloasemalla saatiin koko autokalusto yhteen talliin, kun se oli jouduttu jakamaan vanhan palotalon loppuvuosina kahteen talliin.
Ruoveden VPK:n valpasta toimintaa tarvitaan jatkossakin ennustamattomaan tulevaisuuteen.